Koirien Leishmaniaasi.Espanjasta Suomeen tuotavilla löytökoirilla esiintyy valitettavasti ajoittain tiettyjä eteläisessä Euroopassa yleisempiä sairauksia. Yksi näistä on hietasääskeen (Phlebotomus papatasi) levittämä Leishmaniaasi (sandfly disease). Muita yleisiä sairauksia ovat punkkien aiheuttamat Erlishioosi ja Babesioosi. Harvinaisempiin kuuluu Dirofiliariaasi (sydänmatotauti), Haemobartonelloosi ja Borrelioosi. Leishmaniaasi on loistaudeista yleisin ja ehkä vakavin. Se on kuitenkin osa arkipäivää Espanjassa. Tauti on tunnettu jo vuosikymmeniä, mutta vasta hiljattain tutkijat ovat onnistuneet kehittämään ennalta ehkäiseviä hoitomenetelmiä sekä hoitoa jo todettuun tautiin.Taudin yleisyys. Leishmaniaasia esiintyy maapallon kaikilla subtrooppisilla ja trooppisilla alueilla. Espanjassa tautia esiintyy seuraavasti: Pohjois-Espanja; esimerkiksi Galiciassa Santiagossa noin 1.6% koirista sairastaa tautia, Navarran alueella 4.4%, Madridin alueella 8%, Mallorcalla 14% ja Menorcalla 0%. Tilastollisesti pahin on Andalucian alue, jossa tautia sairastaa Granadassa 9% koirista, Cordobassa 25% ja Malagan alueella jopa 35% koirista. Malagan alueella on siis arvioitu, että joka kolmannella vapaana kulkevalla, isännättömällä koiralla on tämä tartunta. Miten tauti tarttuu? Leishmaniaasi tarttuu koiraan hietasääsken välityksellä. Kun loista kantava hietasääski alkaa imeä verta koirasta se samalla tartuttaa koiran. Hietasääski toimii tartunnassa aina väli-isäntänä. Tauti ei tartu koirasta toiseen eikä koirasta ihmiseen. Hietasääskiä esiintyy kaikkialla Espanjassa, sekä rannikolla että sisämaassa. Hietasääsken levittämä tauti on harvinainen ihmisellä (Kala Azar´n tauti) ja se on helpompi hoitaa. Myös ihmisiin tauti leviää aina hyttysten välityksellä. Tartunnan tapahduttua loinen alkaa vaeltaa koiran kehossa piiloutuen valkosoluihin lisääntyäkseen niissä ja leviten samalla uusiin valkosoluihin, heikentäen koiran yleistä vastustuskykyä. Taudin itämisaika vaihtelee muutamasta viikosta useampaan vuoteen. Hoitamattomana tartunta aiheuttaa kroonisen yleisinfektion ja jopa kuoleman. Hietakärpänen on kaikkein aktiivisin auringon laskun ja nousun välisenä aikana. Suurin vaara saada tartunta on siis yönsä ulkona viettävällä koiralla. Miten oireet tulevat esiin? Ensimmäiset oireet ovat yleensä muutokset koiran ihossa, aluksi huulissa ja silmien ympäristössä. Karvojen menetys silmien ympärillä näyttää ikään kuin koiralla olisi silmälasit. Vähitellen iho alkaa hilseillä, iho paksuuntuu ja siihen alkaa muodostua huonosti paranevia haavaumia. Sairauden edetessä ilmestyy erilaisia oireita: koira laihtuu, ajoittainen kuumeilu vaivaa, imurauhaset laajentuvat, esiintyy ripulia, eriasteista ontumista, kynnet kasvavat nopeasti, käynti on jäykkää ja taudin loppuvaiheessa ilmenee munuaisten vajaatoimintaa. Miten tautia hoidetaan? Leishmania loista ei pystytä poistamaan kokonaan koiran kehosta, joten joudutaan tyytymään taudin etenemisen jarruttamiseen ja koiran vastustuskyvyn lisäämiseen. Tehokkaita hoitomenetelmiä on onneksi olemassa ja niillä pystytään jarruttamaan taudin kulkua. Jos koira on kohtalaisen hyvässä kunnossa tautia todetessa, aloitamme hoidon Allopurinol tableteilla. Kaikki tukihoito on myös tärkeää sekä hyvä ruokinta ja lisävitamiineja tarpeen vaatiessa. Yleinen suositus on ollut hoitaa tautia Glucantime¨® (Meglumine Antimonate) nimisellä lääkkeellä suonensisäisesti tai injektiona ihonalaisesti kahdesta viikosta aina kolmeen kuukauteen saakka. Tätä on suositeltu annettavaksi yhdistettynä Allopurinoliin annostus 30 mg/kg kolmen kuukauden ajan, jonka jälkeen Allopurinolia annetaan yksi viikko joka kuukausi koiran loppuelämän ajan. Glucantime¨® aiheuttaa kuitenkin paljon sivuvaikutuksissa ja klinikallamme emme enää juuri käytetä tätä lääkettä, mikäli tauti ei ole edennyt kovin pitkälle. Vastikään antibiootilla - Marbocyl (marbofloxacina) 2 mg/kg kuukauden ajan, on myös saatu hyviä tuloksia leishmaniaasin hoidossa. Varhainen diagnoosi on tarpeen. Varhainen diagnoosi on tärkeää, jotta loisen lisääntymiselle voidaan asettaa mahdollisimman tehokkaat jarrut. Leishmaniaasi taudin aiheuttamat vauriot ovat pysyviä, eli ne eivät ole parannettavissa lääkityksellä. Lääkitys ikään kuin jarruttaa tai hidastuttaa taudin kulkua. Taudin määritys voidaan tehdä yksinkertaisella verikokeella (snap-test, IDEX). Ongelmana on, että tämä testi ei ole täysin luotettava. Proteiinien määrittäminen verestä, (proteinogrammalla) saadaan jo tarkempia tietoja. Paras tapa todeta onko koiralla tautia on luuydin biopsia. Tämä on kuitenkin liian suuri ja kallis toimenpide, jotta sitä voitaisiin suorittaa rutiininomaisesti esimerkiksi Espanjasta Suomeen lähteville vientikoirille. Luuydinbiopsia on kivulias toimenpide, jota ei suositella muuten kuin jos on aihetta epäillä tautia eikä verikokeilla saada vahvistusta taudista. On myös muistettava, että taudilla on varsin pitkä itämisaika. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos koira saa tartunnan tänään, vasta-aineita ei välttämättä löydy verestä moneen vuoteen. Ennaltaehkäisy toimii! Tehokkaita ennaltaehkäisykeinoja on jo useita. Meidän klinikallallamme on parituhatta koira asiakasta. Tilastojen mukaan, jos 35 prosentilla koirista sairastaa tautia Malagan alueella, meidän potilaskortistossa pitäisi olla noin 700 Leishmaniaa sairastavaa koiraa. Uskon, että meillä on hoidettavia tällä hetkellä kymmenen, eli ennaltaehkäisy toimii! Suosittelemamme ennaltaehkäisy on Advantix¨® spot-on lääke (imidacloprid ja permetrin) annettuna kerran kuukaudessa yhdistettynä Scalibor¨® (deltametrina) kaulapantaan jota vaihdetaan joka kuudes kuukausi. Tämä yhdistelmä on hyvä koska Scalibor säilyttää tehonsa koko kuuden kuukauden ajan, kun taas Advantix toimii erityisen hyvin kaksi viikkoa, jonka jälkeen sen teho pienenee. Tämä yhdistelmä takaa kuitenkin että ennaltaehkäisy on keskimäärin hyvä, koko ajan. Ennaltaehkäisy on tärkeintä aikana jolloin hyttyset ovat aktiivisimmillaan, eli aikana jolloin on lämmintä ja kosteata. Aurinkorannikolla tämä aika on ennen kaikkea syksy ja kevät. Rokote Leishmaniaasiin on myös kehitteillä, mutta kestää luultavasti useita vuosia ennen kuin se saadaan käyttöön. Pidä huoli ennaltaehkäisystä ja mikäli oireita ilmenee, ota yhteys eläinlääkäriin. Susanne Kamu |
| Copyright © 2006 - 2008 Clinica Veterinaria Pet Vet Kamu, kaikki oikeudet varattu. |